TAMPERE TALO RÄJÄHTI TÄYSII 2017 SEMINAARISSA

2017-11-26 12.15.54.jpg

Täysii -seminaari on nyt takana ja fiilikset ovat loistavat. Oma puhe meni todella nappiin ja voin hyvällä omalla tunnolla todeta, että Tampere -talo räjähti liekkeihin eilen klo 16.40.  Iso kiitos Andy Hopille todella ammattimaisista järjestelyistä, sekä kutsusta tulla innostamaan TÄYSII! Haluan myös kiittää kaikkia päivän puhujia inspiroivista esiintymisistä sekä yleisöä huikeasta energiasta. Me tehtiin tapahtuma yhdessä!

Elämässä tulee vastaan tilanteita joista on helppo perääntyä pelon takia. Pelko on kuitenkin usein merkki siitä edessä edessä on tilanne, josta voi oppia jotain uutta ja arvokasta. Kun lähtee rohkeasti voittamaan omia pelkoja antaa samalla itselle mahdollisuuden onnistua ja avata uusia ovia elämässä. Lukemattomien yritysten ja erehdyksien kautta löytyy se oma juttu, joka tuo onnea itselle, sekä parhaimmassa tapauksessa myös ihmisille ympärillä. TÄYSII -seminaarin lavalle nousi yli kymmenen inspiroivaa puhujaa, joilla kaikilla oli täysin uniikki lähestymistapa elämään. Se osoittaa hienosti, että ei ole olemassa yhtä ainoaa tapaa onnistua. Jos olet onneton älä vain tyydy nykytilanteeseen, vaan lähde rohkeasti kokeilemaan uusia asioita ja etsimään omaa polkuasi. On varmaa, että meille jokaiselle löytyy oma juttumme tästä maailmassa ja on ainoastaan sinusta kiinni selvittää mikä sen on!

Kiitos Täysii 2017 ja loistavaa sunnuntaita kaikille! 
 

MOTIVAATIO HUKASSA? LUE TÄMÄ!

oletkaunishatsolo.jpg

Motivaatio on tunne. Se on fiilis ja olotila mikä syntyy siitä kun tiedossa on jotain mitä oikeati odotat. Jokainen meistä herää mutisematta aamuviideltä kun edessä on lomamatka. Perus duunipäivään valmistaudutaankin sitten jo mustan kahvin ja kirosanojen voimalla. Motivaatiopuuskassa olo on mitä mainoin ja tunnet itsesi voittamattomaksi. Edes räntäsade, loska ja tyhjä vatsa eivät estä sinua pakkaamasta treenikamojasi ja lähtemästä salille. Puuskat eivät valitettavasti kestä ikuisesti. Välillä ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta v*ttuakaan ja päädymme korvaamaan aidon sisäisen motivaation päänsisäisellä dialogilla: ”Mun täytyy mennä salille", "Mun on pakko tehdä duunit", "Mun on pakko laihduttaa vielä nää vikat kilot”. Idea looginen, mutta tosiasiassa tämä sisäinen taistelu on yhtä inspiroivaa kuin kuunnella korvat punaisena pomon jatkuvaa jankutusta. Lähinnä se vain nostaa verenpainetta ja vie viimesetkin innostuksen rippeet tarttua toimeen. 

Miten sitten päästä kiinni tuohon voimakkaaseen motivaation tunteeseen? Kokeile seuraavaa. Laita silmät kiinni hetkeksi ja hengitä syvään. Kysy itseltäsi seuraavaa: ”Mikä fiilis sinulle tulee kun treenaat” tai ”Millainen olosi on harjoittelun jälkeen”. Älä pyri vastaamaan kysymykseen vaan anna aitojen fiiliksien nousta pintaan. Pian saatat huomata, että oletkin jo pakkaamassa treenikamoja ja matkalla kohti salia. Tämä harjoitus ei ole kaikkein helpoimmasta päästä, joten anna sille aikaa. Harjoitus tekee mestarin myös henkisellä puolella. Älä luovuta, sillä hyvien juttujen eteen kannattaa tehdä töitä!

 

Loistavaa alkanutta viikkoa ja motivaatiota treeneihin!

- Hatsolo

Ps. Oletko tsekannut jo esikoiskirjani? Lue lisää Hatsolo - Elämä Breikkarin silmin -kirjasta TÄSTÄ

LISÄÄKÖ ONNEN KOROSTAMINEN SOMESSA MASENNUSTA?

_A170520_TFW_Hki__hatsolo__(C)Samuli_Ronkanen.jpg

Nettiuutisissa on viimeaikoina noussut esille huoli onnen korostamisesta etenkin sosiaalisessa mediassa. Hurjimmissa jutuissa on epäilty, että positiivisen julkisuuskuvan ylläpitäminen aiheuttaa masennusta ja saattaa johtaa jopa taulousvaikeuksiin. Ymmärrän ilmiön, sillä postaanhan itsekkin kannustavia juttuja someen päivittäin. En kuitenkaan suoraan allekirjoita sen johtavan masennukseen.

Olen itse sairastanut masennusta ja syönyt siihen lääkkeitä aikanaan. Lisäksi olen koko elämäni kamppaillut paskojen fiilisten kanssa. Esimerkiksi yläasteella ja lukiossa olinusein päiviä pois koulusta pelkästään sen takia, että minun oli paha olla. En ymmärtänyt miksi ja ainut hoitokeino oli olla yksin. Jossain vaiheessa sain kuitenkin tarpeekseni. Olin kyllästynyt viettämään pitkiä päiviä sängyn pohjalla itsesäälissä kierien. Sisuunnuin ja päätin muuttua, olla erilainen ja selvittää kuka todella olin.

Puhun paljon positiivisuudesta sekä siitä miten omalla asenteella, valinnoilla ja elämäntyylillä voi vaikuttaa onnellisuuteen. Valinta taistella onnen puolesta ei tarkoita paskojen juttujen pois sulkemista. Se tarkoittaa ennenkaikkea tahtoa kohdata ongelmia ja asennetta tehdä töitä paremman huomisen eteen. Onni ei tule ilmaiseksi. Lähes aina se vaatii oman ajattelun ja käyttäytymismallien perusteellista päivittämistä.

Minä alotin pienestä. Ensimmäinen muutos oli mennä aikaisemmin nukkumaan. Järkeilin, että herääminen on todennäköisesti helpompaa, jos ei surffaile netissä kolmeen asti yöllä. Arvio oli oikea. Onnistuin heräämään huomattavasti aikaisemmin ja aamupäivän aikana sain tehdyksi simppeleitä asioita kuten laskujen maksu, tiskaaminen, ruuanlaittaminen, sähköpostit jne. Sain valtavasti voimaa näiden perusaskareiden suorittamisesta. Tämä käynnisti positiivisen kierteenja. aloin kiinnittämään enemmän huomiota ruokavaliooni sekä treenaamaan tanssin lisäksi myös kuntosalilla. Jaoin innoissani arjen urotekojani myös Faceen ja Instaan. Tykkäykset, kommentit ja tsemppiviestit kannustivat jatkamaan ja pysymään uudella polulla. Kiitos kaverit! Muutama örrimörri yritti toki kommenteillaan jarruttaa uutta flow:tani, mutta annettakoon se heille anteeksi. Aamun ekoista tunneista tulivat minulle äärimmäisen tärkeät, minkä vuoksi jätin useasti illan vikat bisset juomatta. Aamut olivat aikani unelmoida, meditoida, listata tavoitteita ja työskennellä oman hyvinvointini eteen. Illalla vuorossa olivat sitten breikkitreenit, opetukset ja tanssikeikat. 

Muutos ja kuntoutuminen on hidasta, mutta ehdottomasti mahdollista. Se lähtee pienistä hetkistä niiden asioiden parissa mistä oikeasti nauttii sekä omien ajatuksien hallinan opettelemisesta. Tanssi oli vuosia ainoa henkireikäni, mutta vasta elämäntapojen totaalinen muutos laittoi alulle aidon uudistumisprosessin, jossa Some on ollut vahvasti tukena. Valehtelisin jos väittäisin muuta. Somen positiivisen palautteen ansioista uskalsin olla ylpeä omista saavutuksistani ja jakaa hyviä fiiliksiäni myös eteenpäin. On kuitenkin hyvä pitää mielelssä, että sadat tai edes tuhannet tykkäykset eivät ratkaise ongelmia vaan todellinen työ tehdään silti oman pään sisällä.

Henkilökohtainen matkani on vielä kesken ja edelleen on päiviä kun joudun kirjaimellisesti keräämään itseni sängyn pohjalta, palanen kerrallaan. Ero entiseen on toki suuri ja nykyään minulla on rutkasti voimaa ja työkaluja joiden ansioista pohjalta nouseminen on mahdollista. Omien demonien kohtaaminen ja itsensä tutkistelu vaatii rohkeutta ja joskus siihen voi tarvita ulkopuolista tsemppiä. Mulle se oli some. Joten varaudu jatkossakin näkemään positiivisia postauksia elämästä, tanssista, treenistä, matkustelusta ja asenteesta. Toivotan sinulle energiaa päivään aidon hymyn ja virtuaalisten yläfemmojen kera!

-Hatsolo

Ps. Oletko tsekannut jo esikoiskirjani? Lue lisää Hatsolo - Elämä Breikkarin silmin -kirjasta TÄSTÄ